haukku (2)

substantiivi

1. loukkaava tai pilkkaava sana tai ilmaisu

   "Hän sai osakseen paljon haukkuja."

Taivutus

yks. nom. haukku, yks. gen. haukun, yks. part. haukkua, yks. ill. haukkuun, mon. gen. haukkujen, mon. part. haukkuja, mon. ill. haukkuihin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

haukku (2)

1. moite, kritiikki.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Koira sai kovan haukun.
Hän ansaitsi pahimman haukun.
Haukku kaikui pihassa.

Käännökset

Sanonnat

"Ei haukku haavaa tee, eikä suuret sanat suuta halkaise."

"Ei haukku haavaa tee, ellei halol' päähän lyö."

"Ei haukku haavaa tee, ellei vihainen koira purase."

"Ei haukku haavaa tee, paitsi, jos sillä on terävät hampaat."

"Ei haukku haavaa tee."

Läheisiä sanoja

haukkapala, haukkaus, haukkoa, haukku, haukkua, haukkumakirje